© Vitonen Entertainment 2002-2009
Valid XHTML - Valid CSS - vito @ vitonen.net
Perjantai, 12.03.2010

Leffa-arvostelut - Käytä kännykkää oikein liikenteessä

Pelit Leffat Vitonen

Nykypäivän teleyhteiskunnassa on jo tullut voimaan hands-free laitteen autossa pakottava laki, jotta ajon aikana tulevat puhelut eivät johtaisi onnettomuuksiin. Samaan syyssyyn myös entinen kova poika, Sonera, on sekin onnistunut rapaamaan nimensä. Käytä kännykkää oikein liikenteessä pureutuukin tähän ongelmaan ja pyrkii selostamaan, miksi hands-free on niin jännä kapine. Tietysti myös Sonera on menossa mukana.

Toimintaa piisaa

Filmissä on toimintaa jo yhden Hollywood-leffan verran. Autolla törmätään yhteen jos toiseenkin palvaan esteeseen ja rusikoidaan ihan muuten naapurin kylkeen. Kyllä siellä yhdessä kulmassa oltiin porokin onnistuttu jyräämään.

Elokuvassa on myös teknologiaa jo niin, että James Bondiakin hirvittäisi. Pätkä vilisee Nokian kännyköitä, kommunikaattoreita ja Soneran satelliitteja. Kyllähän näillä resursseilla saataisiin jo kelpo vakoojapätkä kasaan. Toki se on jännää, kun opetusfilmissä on vauhtia ja hi-tec -teknologiaa, mutta palaviin autoihin rusikointi jää ikävästi selittämättä. Miksi niitä on pakko ajaa? Yritetäänkö tempulla nyt valistaa kuinka vaarallista kännykkään puhuminen ajon aikana on? Enpä usko, mutta kiitos tämän ainakin silmät pysyvät nätisti auki.

Realismia kerrakseen

Näyttelijät tekevät hienoa työtä kameran edessä ja jos elokuva on jotain niin realistinen. Rekkakuski ihan rehdisti pitelee rattia yhdellä kädellä, eikä suinkaan kahdella, toisin kuin niin monessa muussa opetuspätkässä. Tämän lisäksi kaikki ovat myös hands-freetä käyttämättömiä olmeja, jotka ihan rennosti pitävät puhelinta toisessa kädessä ja toisella ohjaavat autoa. Eihän sitä edes pysähdytäkään, ennen kuin aletaan kommunikaattorin kanssa leikkimään.

Hahmojen mustana lampaana toimii se pakollinen hands-freen omistaja, joka päättää erota massasta. Harvoin on opetusfilmissä nähty yhtä realistista otetta hahmojen ja tosimaailman välillä.

Autopuolella on toki tapahtunut se tyypillinen vitsaus, sillä kaikki nauhalla nähdyt kaarat hohkaavat uutuuttaan ja hyvää kohtelua. Rekat ja pakettiautot nyt ovat edes jotenkin sopivan nuhjuisen ja loskaisen näköisiä, mutta henkilöautoista ei tätä voida sanoa. Missä on muka-kiimaiset amiskoslat? Pujoparta opiskelijoiden hyytyvät ladat? Tai edes ne pakolliset itäautot? No ei ainakaan tässä elokuvassa, se on saletti. Ainoastaan huikeissa törmäyskohtauksissa on käytetty sitä perusrehellistä romukasaa, joka muuten kuuluu kehä kolmoselle ja Saksan autobaanoille.

Erittäin hyvä, muttei täydellinen

Jokaisella elokuvalla on omat kompastuskivensä ja tässä pätkässä ne ovat juuri tarpeeksi riistämään yhden tähden. Voin vielä antaa henkilöautot anteeksi, mutta en elokuvan rumaa leikkausta. Aina kun asiasta edetään toiseen, se tapahtuu tyhmästi hyppäämällä seuraavaan kohtaukseen, luontevan kerronnan sijaan. Elokuvan tunnuslogo vain heitetään kaameiden kännykän piippariäänien saattelemana ruudulle ja odotetaan katsojan olevan tyytyväinen. Ei se homma näin voi edetä! Kyllä sitä nyt täytyy jokin roti sentään olla, tämän filkan kerrontaan verrattuna David Lynchin Alaston lounas olisi selkeyden riemuvoitto.

Tämän lisäksi pohjimmainen juoni on pahemman kerran kateissa. Finet vaan opetusfilmi, kyllä siinä silti täytyy jonkinlainen juonen juoksutus olla. Tästä meillä on esimerkkinä Pirkka Pekka Peteliuksen tähdittämä pätkä, jossa Petelius tulkitsee viittä rauhallisella ajokaistalla riutuvaa arjen sankaria, aivan kuin Michael Douglas konsanaan. Sen sijaan Käytä kännykkää oikein liikenteessä vain rynnii asiasta toiseen ajatellen, että ei sitä kukaan jaksa juonen puutetta pahakseen pistää, tai vaikka pistäisikin, niin ei ainakaan jaksaisi valittamaan ruveta. Koita nyt siinä sitten syödä poppareita ja juoda cola-juomaa, kun samalla pitäisi saada selkoa siitä, missä mennään.

Yhteenveto

Käytä kännykkää oikein liikenteessä on erittäin hyvä pikku opetuspätkä, jota katsellessa ei nyt ainakaan ehdi tuolille sulaa. 13 minuuttiin on vangittu hivenen laihasti sisältöä, mutta komeat kuoret korjaavat ajatusvajauden. Huonosti toteutettu kerronta, idean puute ja turhan kaunis kuva liikenteessä näkyvistä menopeleistä syövät elokuvalta puolitoista pistettä. Kuitenkin ihailtava realismi liikennekäyttäytymisen kuvaamisessa ja rehti "aivot off-asentoon" -rellestys pitävät tämän pätkän keskikastin yläpuolella.

Info

Piste Piste Piste Piste Piste Henrik Telkki 12.01.2005