© Vitonen Entertainment 2002-2009
Valid XHTML - Valid CSS - vito @ vitonen.net
Torstai, 11.03.2010

Leffa-arvostelut - Kuolema saa odottaa

Pelit Leffat Vitonen

Kuolema saa odottaa Pierce Brosnanin neljäs Bond -elokuva Kuolema saa odottaa on sarjan 20. elokuva. Tällä kertaa uuden Bond-seikkailun hypetys oli tavallista voimakkaampaa, sillä valkokankaan sitkein sälli täytti kunnioitettavat 40 vuotta. On tosin muitakin syitä, miksi tästä elokuvasta ei ole voinut olla kuulematta joka tuutista: Tällä kertaa yritettiin jotain erilaista. Bond on nyt haavoittuvaisempi, mutta samalla enemmän scifistinen hahmo.

Pohjois-korealaiset ketkuilemassa

Kuolema saa odottaa alkaa tyylikkäästi Pohjois-Korealaisten terroristien keskeltä, jossa nämä ovat aikeissa tehdä vaihtokaupan timanttien ja sotilaspuolustuksen välillä. Ikävä kyllä suunnitelma menee mistiin, kun James Bond yllättää timantteja kuljettavat konnat. Bondin suunnitelmasta löytyy kumminkin aukkoja, ja yleisön yllätykseksi Bond - James Bond joutuu Pohjois-Korealaisten terroristien kidutettavaksi. Myöhemmin kaikki on taas hyvin pitkälti niin kuin ennenkin - Bond väistelee luoteja minkä kerkeää ja yrittää hypätä sänkyyn niin monen naisen kanssa, kuin vain mahdollista. Hyvänä tyttönä nähdään tällä kertaa agentti Jinx (Halle Berry), joka hoiti roolisuorituksensa niin erinomaisesti, että hänelle kyhäillään jo omaa Jinx-elokuvaa. Pahistyttönä nähdään kylmäsydäminen Miranda Frost (Rosamund Pike). Tämän lisäksi Bondilla on vihollisenaan Pohjois-Korealainen Gustav Graves, jolla on ilmiömäinen kyky muuttaa kasvojensa ulkonäköä. Tämänkertaisen pahiksen kotipesä löytyy Islannin jäätiköiltä, jonne tämä on rakennuttanut valtavan jääpalatsin.

Perinteet uusiksi?

Kuolema saa odottaa Huolimatta tuottajien ankarasta perinteiden vaalimisesta, ohjaaja Lee Tamahori on nähtävästi saanut suht vapaat kädet elokuvan tyylin ja toiminnan suhteen. Kuka olikaan se viisas, joka sanoi, että perinteiden vaaliminen on niiden muuttamista... sillä olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Bond-elokuvat ovat toistaneet viime vuosina sen verran pahasti itseään, että uudet ideat eivät ole pahasta. Tamahori on tehnyt Bondin ympärille entistä enemmän fantasiaa.

Tällä kertaa Bond ajaa kymmenien vuosien jälkeen taas Aston Martinilla, mutta tämä malli onkin Vanquish, jolla on epäuskottava kyky muuttua lähes täysin näkymättömäksi. Roger Moorekin on todennut, että James Bondin kaltaista hahmoa ei voi ottaa mitenkään vakavasti - miksi sitten auto pitäisi? Bond-autot ovat aina olleet täynnä huumoria ja epäuskottavuutta, kuten minitykkejä, vaihtuvia rekisterikilpiä, sumuverhoja, katapultti-istuimia, stinger-ohjuksia, uudelleen täyttyviä renkaita ja ties mitä. Nämäkin jo huomioon ottaen näkymätön autokin pitäisi pystyä sulattamaan.

Toiminta on toivotulla lailla erilaista ja yllättävää, siinä missä aikaisemman elokuvan, Kun maailma ei riitä, toimintakohtaukset olivat kuolettavan tylsiä ja helposti ennakoitavia. Tuoreimman bondin toiminta on tavallista vakavampaa, jonka aikana jännätään enemmänkin, mitä kamalaa Bondille tapahtuu, sen sijaan että odoteltaisiin kieli vyön alla, mitä hupaisaa tapahtuu vastustajalle.

Kuolema saa odottaa

Remmi pysyy kasassa

Avainrooleista mainittakoon, että M:n roolissa jatkaa Judi Dench, Moneypennynä Samantha Bond ja suhteellisen uudet Bond-sarjan perushahmot Tanner ja Charles nähdään mukana jälleen. 17 Bondin kunnioitettavan työn jälkeen auto-onnettomuudessa menehtynyt Desmond Llewelynin esittämän Q:n paikan on ottanut John Cleese, joka nähtiin jo aikaisemmassa Bondissa Desmondin Q:n apulaisena.

Huumori on tallella, mutta siitäkin löytyy uudenlaisia vivahteita. Yhteistyö amerikkalaisten filmin tekijöiden kanssa on poikinut mukaan myös amerikkalaista huumoria.

Parempaa saa odottaa

Tunnusmusiikista vastaa Madonna, jonka tekelettä on jo ehditty haukkua kaikkien aikojen huonoimmaksi Bond-biisiksi kautta aikojen. Näissä elokuvissa on totuttu usein mahtiponttisiin ja voimakkaisiin sävelmiin, mutta ei aina. Totta on, että Madonnan Die Another Day on sanoiltaan melkoisen jankkaava. Kokonaisuutena kipale on kuitenkin mielestäni onnistunut, ja varsin rohkea kokeilu Bond-tunnariksi, kuten koko elokuva alusta loppuun aina seksikohtauksia myöten.

Kuolema saa odottaa Kuolema saa odottaa on vaihteeksi pirteä Bond-seikkailu. Leffan virallisessa mainostekstissä sanotaan suurin piirtein, että meno ja meininki ei lopu, ennen kuin lopputekstit alkavat skrollata, joka pitää täsmälleen paikkansa. Bond-leffaksi tämä on hyvin omaperäinen elokuva, mutta ei missään nimessä huono. Mitään varsinaista valittamisen aihetta en elokuvasta saa juuri revittyä. Tosin juonen kuljetus voisi olla edelleenkin selkeämpää. Jos kerran pääosan näyttelijä Pierce Brosnan joutuu kysymään vähän väliä itseltään elokuvia katsellessaan, että mitä hittoa taas tuokin tarkoitti, niin miten tekijät odottavat tavallisen yleisön saavan tolkkua juonivyyhdistä?

Jos pystyt hyväksymään suurimmalta osin muutokset, jotka Kuolema saa odottaa tuo Bond-elokuvien sarjaan, pidät tästä osasta varmasti. Vuoden paras toimintaelokuva.

Info

Piste Piste Piste Piste Piste Karri Ojala 03.12.2002