© Vitonen Entertainment 2002-2009
Valid XHTML - Valid CSS - vito @ vitonen.net
Torstai, 11.03.2010

Leffa-arvostelut - Moulin Rouge!

Pelit Leffat Vitonen

Moulin Rouge! Musiikkielokuvat. Tuo takavuosien hittityyli, joka on poikinut yksiä historiamme mahtavimpia elokuvia kuten mm. Sound of Music, My Fair Lady ja Singin' in the Rain. Kun aika kului musiikkielokuvat ja toinen tuon ajan hitti eli Filmnoir-dekkarit saivat väistyä. Tilalle tuli kovaksi keitettyä toimintaa ja tieteen alojen siivittämää terroria. Musiikkielokuvat joutuivat vetäytymään teatterin lavoille esitettäviksi musikaaleiksi, missä se muuttui pienien piirien viihteeksi. Mutainen yläaste osoitti, ettei luokkatoverini löytäneet musikaalista edes tarinaa (muusta nyt puhumattakaan). Kun Moulin Rouge! antoi itsestään kuulua, siitä povattiin ns. "trenditietoisten" keskuudessa floppia. Toisin kuitenkin kävi ja nyt Moulin Rouge!:n rohkaisemana toinen kovan luokan elokuva Chigago on sekin valloittanut kankaalla. Ehkäpä musiikkielokuvat alkavat viimeinkin nousemaan tuhkista?

Boheemia elämää

Eletään Pariisissa ja 19. vuosisata on juuri alkanut, kun nuori Christian istuutuu kirjoituskoneensa ääreen ja alkaa kirjoittamaan traagista tarinaansa. 1899 Ranska oli Boheemin vallankumouksen tyyssija. Christian saapuu isänsä käskyjen vastaisesti Pariisiin todistaakseen tätä rakkaudelle pyhitettyä ajanjaksoa. Christian varaa huoneen ja on juuri alkamassa kirjoittamaan vapaudesta, totuudesta, kauneudesta ja rakkaudesta. Ongelmana on se, että Christian ei ole koskaan rakastanut.

Moulin Rouge! Prosessi keskeytyy kun tajuton argentiinalainen tippuu hänen kattonsa läpi. Heti tämän jälkeen ovesta marssii sisään nunnaksi pukeutunut kääpiö nimeltään Henry Marie Raymond Tolouse- Lautrec-Montfa, joka esittelee itsensä ja kolme ystäväänsä (mukaan luettuna katonläpi pudonnut argentiinalainen). Käy ilmi, että he ovat tekemässä boheemia näytelmää Zidler-nimiselle herralle, jonka unelma on muuttaa bordellinsa teatteriksi. Christian päätyy tuuraamaan argentiinalaista näytelmän harjoituksissa, mutta valitettavasti hän paljastuu liian hyväksi runoilijaksi. Tämän seurauksena kateus valtaa näytelmän kirjoittajan ja ohjaajan, joten tämä lähtee ovet paukkuen ja jättää nelikon oman onnensa nojaan.

Tolouse onnistuu värväämään Christianin kirjoittamaan heille näytelmän, ja esittelemään sen Moulin Rouge!:ssa ilotyttönä työskentelevälle Satinelle. Satin puolestaan haaveilee tulevansa oikeaksi näyttelijättäreksi. Tolouse järjestää koko porukan sisälle Moulin Rouge!:en ja päättää hoitaa harhautuksen jonka turvin Christian pääsisi Satinen puheille. Kaikki ei kuitenkaan mene toivotulla tavalla, vaan Christian sekoitetaan Herttuaksi kutsuttuun herraan, joka toimii Zidlerin rahoittajana. Kuinka ollakaan Christian ja Satine rakastuvat, Christianin näytelmä etenee ja boheemia näyttää ruusuisen puolensa. Mutta Boheemialla on kuitenkin myös se toinen puoli. Ja niin, kun kohtalo puuttuu peliin alkaa kaikki luisua alamäkeen.

Myönnän että tässä arvostelussa voi hyvinkin vaikuttaa kiintymykseeni ns. kulttuuriviihteen kolmea vaikuttajaa kohtaan ooppera, teatteri ja musikaali jotka kaikki ovat tavallaan osana elokuvaa. Mutta yritetään nyt kuitenkin. Suoraan sanottuna Moulin Rouge! on hyvä elokuva. Se on yhtä näyttävä kuin monet musikaalien tien päässä tavatut tekeleet, mutta siinä on silti vanhojen klassikkojen taika.

Näyttävyyden juhlaa

Moulin Rouge! Elokuva on todella näyttävä. Villeimmissä kohtauksissa ruutu täyttyy jatkuvasti ja yksityiskohdilla. Tämän lisäksi kamera surraa taukoamatta viipymättä kovinkaan kauaa missään. Ensiksi ruudulla on kolme tanssityttöä, ja saman tien kamera siirtyy kuvaamaan neljää vanhaa herraa katselemassa pöydällä tanssivaa kääpiötä. Kun kameratyö lisätään musiikkiin, ei todellakaan pitäisi pahemmin olla nokan koputtamista.

Elokuvassa olevat kappaleet ovat hyviä, ja ei, ne eivät ole klassista tai mitään mihin on tottunut vahoissa musiikkielokuvissa. Taustalla soi sangen nykyaikaisia musiikkityylejä ja kappaleita. Näistä ehdoton suosikkini on Nirvanan "Smells like teen spirit", joka raikaa kun kuvataan Moulin Rouge!:n vieraiden saapumista. Ohjaus on hienoa, eikä homma näemmä ole karannut Baz Luhrmanilla kertaakaan käsistä. Sinänsä ohjaus jopa yllätti, sillä en pitänyt miehen edellisestä elokuvasta "Romeo ja Julia".

Näyttelijät hoitavat roolinsa esimerkillisen hyvin. Pelkäsin että Nicole Kidman ja Ewan McGregor nappaisivat shown itselleen, mutta elokuva ei jää vain heidän suoritukseksi. Elokuvassa ei osunut silmään yksikään joka olisi hoitanut homman pieleen. Edes kamerassa vain vilahtavat näyttelijät eivät tunaroi. Myöskin elokuvan ääninäyttely ei ole huonoa, vaan todella onnistunutta ja ovelaa. Tätä herkkua ei valitettavasti ole kuin yhdessä kohtauksessa, mutta se on herkkua joka sekunti. Vai mitä sanoisitte Kylie Minogue ja Ozzy Osbournen yhteisestä äänityöstä vihreän keijukaisen roolissa? Kylie Minogue antaa äänensä ja ulkonäkönsä hahmolle ja hevilegenda Ozzy Osbourne laulaa samat riimit itse. Kun nämä kaksi ääniraitaa yhdistetään, saadaan aikaan vekkuli yhdistelmä, jossa Kylien ääni on päälimmäisenä, ja Ozzy tuo möreämmän takapotkun. Eikä Kylien "tanssinumerokaan" paha ole. Vihreä keijukainen ja Tolouse ovatkin yhdet elokuvan vekkulimmat ja hauskimmat henkilöhahmot.

Laiskuutta luetteloissa

Moulin Rouge! Arvostelukappaleen oleva kahden kiekon Collector's Edition on yksi ekstrojen suosioiden taivaista. Vaikka ekstrat ovat hyviä, niin mukana olevissa täyspitkissä tanssikohtauksissa olisin kernaasti nähnyt eri laulut. Syytä tähän ei pahemmin ole, mutta itse pidin Nirvanan ja Queenin (Show Must Go on) kappaleista. Kommenttiraidat ovat onnistuneita, mutta kun ottaa elokuvan keston huomioon, niin itse jouduin välillä tiukille.

Levy kaksi puolestaan on yksi ekstrojen suosioiden taivaista. Materiaali löytyy valtavasti ihan laidasta laitaan. On dokumentteja, haastatteluita, kohtauksia, pari musiikkivideota ja teknistä kikkailua. Ekstroista antaisi mielellään lisää pinnoja, mutta kun ei ole tapana ollut niin ei voi mitään. Valitettavasti paketin loput ekstrat on ohitettu vain "ja paljon, paljon muuta" kommentilla. Sinänsä tuo on ymmärrettävää (omakaan luetteloni ei ole mitenkään kehuttava) sillä materiaali on piilotettu alavalikkojen viidakon taakse. Mutta kun kyseessä on täysihintainen tuote, olisi ekstrat kaiketi voitu luetteloida. Muutenkin takakansi ei ole siitä täsmällisimmästä päästä. Kertoo jotain sekin, että elokuva on luokiteltu mystisesti musikaaliksi. Eikä se takakansiselostuskaan ole mitenkään elokuvalle eduksi.

Moulin Rouge! on ehdottomasti suositeltava elokuva. Se todistaa mitä kaikkea me menetimme, kun musiikkielokuvat poistuivat muodista. Samalla Moulin Rouge! todistaa mitä kaikkea voidaan saavuttaa, kun uskalletaan tehdä omituisia ratkaisuja, eikä koiteta turhaan taktikoida yleisön suhtautumista niihin. Ja mikäli musiikkielokuva ei pahemmin kiinnostaisi, niin kannattaa elokuva ostaa edes ekstrojen puolesta.

Info

Piste Piste Piste Piste Piste Henrik Telkki 12.06.2003
Moulin Rouge!

DVD-ekstrat

Levy 1

Levy 2