Leffa-arvostelut - Saw 2
Saw 2 on jatkoa mielestäni vuoden 2004 parhaimmalle kauhu/jännärille. Ensimmäinen Saw teki tuhottoman hyvän tuoton elokuvissa, yli 100 miljoonaa dollaria. Ihan hyvin elokuvalle jota on kuvattu 18 päivän ajan banaani-budjetilla. James Wanin tyly esikoisohjaus Saw on kaikessa rujoudessaan hieno ja myös kantaaottava kauhuteos. Elokuva on kohtuullisen mielenkiintoinen jo pelkästään siksi, että vaikka sen käsikirjoittajat ja ohjaaja ovat melkoisen tuntemattomia, näyttelijöiksi on silti saatu melko nimekkäitä tähtiä, kuten Monica Potter, Danny Glover ja Cary Elwes. Siksi voisikin olettaa tarinan olevan hyvä, koska harvemmin tuntemattomien matkaan hollywoodilaiset näin helposti ovat lähteneet. Ja jos ovat lähteneet, on kyseessä ollut joku Tarantinon kaltainen lahjakkuus. Joten odotukset ovat korkealla.
Saw-elokuvien perusidea kuuluu seuraavasti: Yksi tai useampi henkilö joka ei “arvosta” elämäänsä, eli käyttää joko huumeita tai sekoilee muuten, joutuu pahamaineisen murhaajan Jigsawin kynsiin. Jigsaw, jota Tobin Bell loisteliaasti näyttelee, ei oikeastaan ole ikinä murhannut ketään sanan klassisessa merkityksessä, vaan hän löytää keinon jolla uhrit tappavat itsensä. Jigsaw itse kärsii pahanlaatuisesta aivokasvaimesta, ja hän haluaa jollain kieroutuneella ja joskus jopa kevyen filosofisella tavalla saada uhrinsa arvostamaan elämää. Jigsaw antaa aina kuitenkin uhreilleen mahdollisuuden paeta ansoistaan, mutta se vaatii tuskaa ja verta... Paljon verta.
Oh yes, there will be blood...
Noh ensimmäisen Saw-elokuvan ystävänä odotukseni olivat melkoisen korkealla kakkosen suhteen. Ohjaajan pallilla on tällä kertaa Darren Lynn Bousman, eikä alkuperäinen Whannel/Wan duo ole kovin voimakkaasti mukana työstämisessä, kässäri on tosin Whannelin käsialaa.
Näyttelijä-kaarti on tällä kertaa suurin piirtein samalla tasolla ensimmäisen Sawin kanssa. Valopilkkuna loistaa tietenkin selkäpiitä karmivan kylmä Tobin Bell sadistisena Jigsawina. Donnie Wahlberg vetää roolinsa hyvällä rutiinilla ja onkin Bellin ohella yksi elokuvan kantava voima. Muut näyttelijät ovet melkoisen uusia kasvoja, eivätkä he valitettavasti onnistu vakuuttamaan katsojaa kovin syvästi. Jigsaw on hahmona varsin kiintoisa, tämä keski-ikäinen mies saa tiedon että hän on sairastunut kasvaimeen. Hänen päässä napsahtaa ja hän päättää opettaa uhreilleen elämän arvon erilaisten kokeiden ja kierojen pelien kautta. Jigsaw onkin kovasti David Fincherin Seitsemän- elokuvan murhaajan, jota muuten näyttelee loisteliaasti Kevin Spacey, kaltainen. Ei kuitenkaan mikään eloton hiilikopio, vaan varsin karski ja karismaa säteilevä heppu. Saw 2:sessa poliisit ovat jälleen kerran neuvottomia Jigsawin mahtavia suunnitelmia vastaan, tarina kaipaisikin todellista Jack Bauer-tyyppiä kuulustelemaan Jigsawia kunnon fyysisellä kidutuksella höystettynä. Donnie Wahlbergin etsivä Matthews ei saa Jigsawista oikein mitään irti.
Saw2:n pääosassa on veri ja sitä roiskitaan heti alusta asti pitkään ja hartaasti. Aina välillä Saw2 onnistuu kääntämään katsojan pään muualle hurmeen levitessä pitkin ruutua ajoittain jopa turhan eksessiivisesti. Heti kun elokuva alkaa on katsojalle selvää että budjetti on suurempi kuin Saw ykkösessä. Alun “Venus-flytrap” on kuvottavuudessaan karmeampi laite kuin alkuperäisen Sawin kuoleman naamio. Silti hurmeen seassa on välillä varsin briljanttia filosofointia, joka tosin on melko epäilyttävää ja kieroutunutta, ja välillä melkoisen pakotetun oloista. Saw kahden perusideana on ilmeisesti ollut: “Kaikkea enemmän.” Tämä pätee niin Jigsaw:n uhreihin kuin ansoihinkin. Kun ensimmäinen Saw sai pienimuotoisuudessaan katsojan jännittämään päähenkilöidensä puolesta, kakkonen puolestaan pyörittelee liian monen ihmisen kohtaloita että katsojaa todella jaksaisi kiinnostaa. Silti yritystä löytyy ja henkilöt joutuvat silloin tällöin varsin mielenkiintoisten ongelmien kynsiin, joista en kerro sen enempää jotten pilaisi katsomisnautintoa.
Where is my son, you sick son of a bitch!
Saw 2:n juoni on melkoisen tavanomainen. Tällä kertaa Jigsaw on järjestänyt nerokkaan kieron pelin, johon osallistuu 8 henkilöä. Yksi näistä henkilöistä on Donnie Wahlbergin esittämän etsivän Eric Matthewsin poika. Tästä alkaa melkoinen kissa ja hiiri leikki ja juoksu aikaa vastaan. Jigsaw on koko elokuvan ajan poliisin hallussa, mutta hän antaa sen verran ympäri pyöreitä vastauksia poliisien kysymyksiin, ettei hän juuri auta tutkimuksissa. Loppuratkaisu on mukavan kiero ja synkeä. Mutta itse sanoisin, että kakkosen lopetus oli ehkä liian saman tapainen kuin ykkösen ahdistavan epätavallinen kehitelmä. Kysymyksiä jää auki joita sitten kyllä Sawin kolmannessa installatiossa yritetään selvitellä vaihtelevalla menestyksellä. Kolmas osa onkin sitten jo toinen tarina joten ei siitä sen enempää tässä. Suosittelen sitä joka tapauksessa kahden ensimmäisen osan ystäville.
Game over!
Saw 2 on mukava tuulahdus kauhuelokuvien kovin pehmopainotteiseen tarjontaan, veri on todella verta eikä mitään kaunistella jotta ikä-raja saataisiin laskettua 15-vuoteen. Tämä on aina virkistävää sillä vain harva tekijä uskaltaa enää nykyään todella tehdä brutaalia ja makaaberia kauhua. Jotkut varmasti sanovat Sawien olevan yhden tempun elokuvia jotka luottavat vain raakuuteen ja surkeisiin ihmiskohtaloihin, mutta itse näen Saw-elokuvat varsin kiehtovina kokonaisuuksina, veri ei sinänsä jaksa minua innostaa, mutta ihmiskohtaloissa on aina jotain alkukantaista vetovoimaa. Ja niin on tässäkin.
Eihän Saw 2 mikään mestariteos ole, ei lähelläkään mutta silti se on viihdyttävää hurme-hippaa kevyellä filosofisella selkärangalla joka ei tosin jaksa elokuvan koko kestoa kantaa, saati sitten oikeuttaa Jigsaw:n tekoja.
Jos pidit ensimmäisestä Sawista, on todennäköistä että pidät myös kakkosesta ainakin jollain tasolla, sillä kakkonen ei missään vaiheessa pääse täysin alkuperäisen tasolle. Kummassakin elokuvassa on asioita jotka todennäköisesti jäävät mieleen, osa kakkosen tarinasta on melkoisen ennalta-arvattavaa materiaalia, toisin kuin ensimmäisen osan vakuuttavan kiero juoni. Jos Leigh Whannel ja James Wan olisivat olleet jälleen suuremmassa roolissa elokuvan tekemisessä, olisi tämä kakkososa varmasti vielä asteen tai pari parempi. Saw 2 on puutteistaan huolimatta kohtuullisen hyvä jatko-osa vaikkei se pääsekään ykkösen tasolle ja kolmonenkin on osittain sen yläpuolella.
Saw 2 ei ole siis jatko-osien kuninkuusluokassa, mutta silti tyhjää parempaa viihdettä ja elokuva kantaa juuri ja juuri puolitoistatuntisen verran. Lisäpisteitä napsautetaan ykkösosan tunnelman säilyttämisestä. Dvd:n lisämateriaalit eivät tarjoa omaperäisyyksiä. Mukana on pakollinen featurette ja kuvakäsikirjoitukset sekä ohjaajan ja näyttelijöiden kommenttiraita.
Info
- Alkup. nimi: SAW 2
- Ohjaus: Darren Lynn Bousman
- Pääosissa: Donnie Wahlberg, Shawnee Smith, Tobin Bell, Franky G, Glenn Plummer, Dina Meyer, Emmanuelle Vaugier, Beverley Mitchell, Erik Knudsen, Tim Burd, Lyriq Bent, Noam Jenkins, Tony Nappo, Vincent Rother, Linette Robinson, Gretchen Helbig, Kofi Payton, John Fallon, Ho Chow, Kelly Jones
- Maa: USA
- Vuosi: 2005
- Lajityyppi: Toiminta/Kauhu
- Pituus: 93
- Ikäraja: K18
Joel Huttunen 25.02.2007
